Markkinointiteksteistä Kustannustoimittamisen kurssi © Päivi Koivisto - PowerPoint Presentation

Slide1

Markkinointiteksteistä

Kustannustoimittamisen kurssi © Päivi Koivisto

Katalogitekstit

Tehdään noin puoli vuotta ennen kirjan tuloa ulos.

Voi olla tietty formaatti talon mukaisesti (ks. Lisämateriaaleissa WSOY:n ohjeistus).

Esim. Slogan, ingressi, käsittelykappale, tekijäesittely. Sekä kirjan tiedot. Tarkat merkkimäärät. Mieluummin mahdollisimman tiivis.

Ingressi voi toimia verkkokauppojen etc. markkinointitekstinä yksin tai esittelytekstin alkukappaleen tai ingressin kanssa.

Ero takakansitekstiin: Katalogiteksti ei ole vai lukija-ostajalle vaan myös kirjakaupan ostajalle sekä toimittajille, jotka etsivät nostoja. Siksi otettava huomioon myös mahdollinen kirjakauppias (konservatiivisuus yleistä). Toimii yhdessä kustantajan myyntitoimien ja markkinointipanostusten kanssa.

Kirjakaupan ostaja: kannattaako kirja ottaa valikoimiin? Jos uusi kirjailija, tärkeää sijoittaminen lajiin ja aikaisempien myyvien kirjailijoiden kaartiin. Ei tyhjiä lupauksia.

Jos teos poikkeaa tekijän aikaisemmista, on erityisesti mietittävä, miten markkinoi.

Pelkkä juonireferaatti ei toimi, liikoja nimiä ei kannata mainita. Kauppaketjun ostajaa ei kiinnosta, mitä tarkalleen kirjassa tapahtuu.

Huonohkona esimerkkinä Myllylahden katalogi:

https://issuu.com/myllylahti/docs/myllylahti_keva_t_2019

Millaisia katalogitekstejä?Kirjailijakuva tärkeä. Joskus myös kirjailijan pätevyyden todistaminen (Myllylahti)

Katalogeissa näkyvät erilaiset kustantajaprofiilit, esim. Otava vs. Otavan omistama Like

Sitaatit tekstistä, käännöskirjoista sitaatit ulkomaisista ylistävistä arvioista

Sloganeita

eli myyntilauseita ei läheskään kaikilla, mutta typografialla korostetaan esikoisuutta, uutta sarjaa; pokkareissa esim. palkintovoittaja

Huomautus pokkareista: yleensä uusintapainoksia, tehdään hyvin myyneestä kirjasta huokeampi versio noin vuosi ilmestymisen jälkeen. Voidaan yhdistää uuden kirjan ja edellisenkirjan pokkarin markkinointi. -- Pokkareiden merkityksen väheneminen lukuaikapalvelujen ja äänikirjojen suosion kasvettua.

Esittelytekstit ammattimaisissa katalogeissa tiiviitä.

Ryhmätehtävästä vielä

Olette saaneet kukin ryhmä oman paperisen katalogin, mutta voitte vertailla sitä netissä oleviin. Esimerkiksi Teoksen katalogi eroaa sillä, että sen tekstit ovat varsin pitkiä. Voitte itse miettiä, onko lyhyt muoto lopulta paras. Ei ole pakko uskoa mitä asiasta on etukäteen väitetty.

Lisämateriaaleina on Tiina Raevaaran ja Urpu

Strellmanin

tietokirjojen takakansitekstejä ja muutenkin kansitekstejä esittelevä kirjoitus. Siinä myös puhetta teoksen nimestä. Voitte vertailla myös sitä, eroavatko Raevaaran ja

Strellmanin

teesit siitä, mitä minä esitän tässä ja mitä Samuli

Knuuti

(toinen lisämateriaali) esittää Parnasson kirjoituksessa.

Knuuti

ja tietokirjajuttu löytyvät kurssin nettisivulta materiaalikohdasta skannattuina irtosivuina. Skannauksen perään tuli päivämäärä, mutta sivujen järjestys näkyy nimissä olevasta ensimmäisestä numerosta.

Lisäksi maanantaiksi laitan vielä muihin materiaaleihin sivulle WSOY:n ohjeistuksen katalogitekstille. Muissa kustantamoissa voi hyvinkin

olla toisenlaisia ohjeita.

Näiden perusteella arvioikaa katalogitekstejä vapaasti. Myös visuaalinen asu on merkityksellistä.

Kansitekstit

Kirjakaupassa tehdään tutkimusten mukaan heräteostoksia. Siksi kansitekstit tärkeitä.

Kansitekstin houkutettava avaamaan kirja. Kirjan alun taas hyvä vetää lukija imuun, jolloin kirja tulee ostetuksi.

Viime kurssin opiskelijoiden mielipiteitä hyvästä/huonosta takakansitekstistä:

Hyvää: lyhyt, ytimekäs, vähän juonta, yleistä kuvailua tiiviisti, tietyissä teoksissa kielen luonnehdinta, runollinen, hyvin valittu sitaatti, sitaatti muistuttamassa kirjailijan ilmaisusta, annetaan mahdollisuus lukijan muodostaa oma suhde kirjaan, kansitekstit linjassa kirjan graafisen ilmeen kanssa

Tietokirjat hyvää: tietoa siitä, mitä teos sisältää; linjassa tyylillisesti sisällön kanssa.

Kaunokirjallisuus huonoa: liian pitkä, yksityiskohtainen, kertoo kaiken, ei mitä tahansa lainausta vaan tehokas / liian yleispätevä, asiavirhe, selvä tunne siitä, ettei kirjaa ole luettu

Kansitekstin eri vaihtoehtoja

Perustakakansiteksti

esittelee lyhyesti 1) lähtötilanteen ja juonen, lisäksi mukana 2) slogan tai 3) lyhyt lainaus sisällöstä, lopussa 4) lyhyt yleinen luonnehdinta kirjasta. Mahdollisimman houkuttelevasti, kekseliäät adjektiivit.

Hyvin lyhyt takakansiteksti. Yksi sana, yksi lause kirjan ytimestä tai lyhyt lainaus takakannessa. Tällöin kuitenkin pidempi esittely tavallisesti liepeessä. (Jos teet tämän vaihtoehdon kotitehtävään, kirjoita myös liepeen pidempi esittely.)

Kokeiltu myös kuuluisien lukijoiden suositusten nostamista kanteen tai takakanteen. Ei vielä läpilyöntiä, vaikka kansainvälisissä kirjoissa tapana. (Kaari Utrio kannessa suosittelemassa ”seuraajansa” Kristiina Vuoren esikoista.)

Miten suomalaiset ja kirjat muualla maailmassa eroavat toisistaan?

Maailmalla tilattujen kehujen tai pokkareissa kritiikkikehujen valtavat vyöryt kirjan kannessa ja etusivuilla. Suomalainen keskimääräisesti ärtyy tällaisesta.

Kotitehtävästä

Tee siis uusi takakansiteksti kirjaan, jonka olet lukenut, ja jossa on mielestäsi huono takakansiteksti. Tai jossa ei ole sellaista lainkaan. Lähetä takakansiteksti parille ja opettajalle sunnuntai-iltaan 27.10. mennessä. Sekä pari että opettaja kommentoivat tekstin, mutta pari antaa palautteen (n. 5 min) suullisesti seuraavassa tapaamisessa 31.10.

Miten takakansitekstiä arvioidaan? Mieti saatko hyvän kuvan, millainen kirja on kyseessä? Ymmärrätkö kaiken mitä kirjoittaja yrittää viestiä? Näetkö, kenelle kirja on suunnattu? Mikä on sen laji ja tyylilaji (esim. onko kyseessä dekkari, vakavaa kaunokirjallisuutta, humoristinen teos, eräkirja tms.)? Ja mikä tärkeintä: innostutko kirjasta? Tuletko uteliaaksi?