ET L OPS 2015 Dos. Eero - PowerPoint Presentation

Slide1

ET LOPS 2015

Dos. Eero

Salmenkivi

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Slide2

Yleissivistävän koulutuksen päättäjätEduskunta (EK)

Lainsäädäntö ja oppiaineet Valtioneuvosto (VN) VN:n asetukset, ml. tuntijakoOpetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet(hallitusohjelmaan liittyvä yl. 5-vuotinen kehittämissuunnitelma)Opetuksen järjestämisluvat (perusopetus)Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM, ent. OPM) RahoituspäätöksetOpetuksen järjestämisluvat (lukio)

Slide3

Yleissivistävän koulutuksen päättäjät (2)

Opetushallitus (OPH) Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet Arviointi (OKM voi antaa myös muille)KARVI ja YTL osaksi ”OPH-konsernia” 1.1.2018Ylläpitää opiskelijavalintarekistereitä ja järjestää kielitutkintoja.Kansainväliset vaihdotCIMO osaksi ”OPH-konsernia” 1.1.2017Varhaiskasvatus myös tullut osaksi ”OPH-konsernia”(Käytännössä myös, mutta ehkä vähenemässä) Ohjeistus ja neuvontaKysymys ”itsenäisen” asiantuntijaviraston roolista hallinnossa

Slide4

Yleissivistävän koulutuksen päättäjät (3)

Opetuksen järjestäjä Yleensä kunta (kunnalla velvollisuus järjestää; myös valtio tai yksityinen voi järjestää)Laatii OPS:n valtakunnallisten perusteiden mukaanOn yhteistyössä kotien kanssa

Slide5

Tuntijako ja LOPS

Tuntijako määrittää LOPS-perusteita.Oppiainejakoisuus, jota kritisoitu vuosikymmeniä.2013 työryhmän radikaalihkoa esitystä, reaaliaineisiin valinnaisuutta ”koreittain” (luonnontieteet vs. ihmistieteet) ja matematiikkaan yhteinen 1. kurssi ja teemaopintoja.2. jälkimmäistä ehdotusta toteutui.Vahva EK:n lobbaus, ei haluttu keskustelua/viedä eduskuntaan (UE/ET ja TT olisi vaatinut!)2014 melko matalan profiilin tuntijako.Huom: OKM avasi kehittämiskokeilun syksyllä 2016 ja valmistelee kevääksi 2018 ”suurta lukiouudistusta”.Näissä 2013 ideat uudestaan esiin.

Slide6

Lukio ja valinnaisuusValinnaisuus on ollut sekä ideologinen että opiskelumotivaation lisäämiseen tähtäävä vaatimus lukiouudistuksissa peruskoulun tulosta lähtien.

Se lisääntyi merkittävästi LOPS 1994:ssä, mutta sen jälkeen valinanisuus on kasvanut vain YO-kirjoituksissa.Kyse on lukion tehtävästä 1) yleissivistävänä ja 2) korkea-asteelle valmistavana oppilaitoksena. Toisin kuin 1900-luvun alkupuolella, näitä ei välttämättä ole helppo yhdistää (tiedon kasvu!).

Slide7

Valinnaisuuden seurauksetValinnaisuus suuntaa lukiota korkea-asteen valmennukseen →

Matematiikka, osin kielet ja luonnontieteet, joita arvostetaan valinnoissa, lisäävät suositaan.YO-kirjoitussuosion epätasaisuuden vuoksi valinnaisuudesta voi seurata joidenkin oppiaineiden alasajo. Esim. filosofia ja US/ET. Viime mainittujen tapauksessa ehkä myös oppiaineiden yhdistymistä.Eli lukiolaiset valitsevat yo-kirjoitusten kannalta tärkeitä (eli panos – tuotos -ajattelussa hyviä) kursseja ja jotkin aineet eivät toteudu. (Ks. Eero Salmenkivi 2013, Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia, Kasvatus & Aika, 2013/3.)

Slide8

Lukion tuntijako, versio 2/Krista KiuruOpetusministeri Krista Kiuru (sd.) ei hyväksynyt työryhmän ehdotusta vaan piti lukion tuntijaon aika lailla ennallaan.

VN:n asetus 13.11.2014ETstä (ja uskonnosta) yksi (vain) pakollinen kurssi pois ja kaksi syventävää lisää.Viime mainittu iso miinus!

Slide9

Lukion tuntijako 13.11.2014Opetusministeri Kiurun ratkaisu

ei ollut vain määrällinen, se oli myös sisällöllinen.Etiikka siirrettiin filosofiaan!Koska etiikkaa (eri muodoissa) voi perustellusti pitää perusopetuksessa ET:n ytimenä, tilanne on jännitteinen ja kiinnostava.Huom. useimmat eivät lue et:tä, mutta monet (ev.-lut.) uskonnon opettajatkin ovat pitäneet ”etiikkaa ja elämänkysymyksiä” oppiaineen ytimenä.

Slide10

Etiikka ja lukion ET 2000-luvullaEtiikan teoreettisia käsitteitä ET:ssä

oli tosi vähän jo ennen muutosta (esim. velvollisuus, hyve, jopa onnellisuus tai etiikan teoriat puuttuivat).2015 ”hyvä elämä” rajattu ET:lle (ja us:lle) ja jossain määrin myös ihmisoikeudet.Eli ET:n ”eettinen” osuus pitäisi selvitä niillää, uskonnoissa lisäksi uskonnon oma etiikka.

Slide11

ET ja filosofian demarkaatioET ja filosofian

demarkaatio lukiossa on jo ennen etiikan siirtoa ollut et:n kehittämisen isoja kysymyksiätoinen iso (mutta käytännössä pienempi) kysymys on suhde uskontoon.ET:n ja filosofian OPSeja ovat tehneet samat ihmiset (Pekka Elo, Eero Salmenkivi, Juha Savolainen ja muut FETO-aktiivit), mutta rajanveto on ollut vaikeaa.suhde uskontoon on ollut etäisempi.

Slide12

LOPS 2015 toteutus

VN päätti, että LOPS otetaan käyttöön yhtä aikaa pari vuotta aiemmin tuntijaon saaneen POPS:n kanssa →OPH:lle jäi varsinaiseen sisältötyöskentelyyn vain joitain kuukausia →OPH päätti, että kyseessä ei ole OPS-uudistus vaan ”päivitys”.ET:ssä Pekka Elon kuolema joulukuussa 2013 oli lisäksi iso isku.OPHssa ei ollut ET:n opetusneuvosta POPS14 viimeistelyssä eikä LOPS15:ssa.ETn synty ja kehitys, mm. kaikki oppiaineen OPS:t ennen 2014, olivat pitkälle Pekka Elon (1949–2013) elämäntyön tulos.

Slide13

ET:n LOPS oppiainekuvauksen osat

Oppiaineen tehtävä (lähellä POPS)Oppiaineen tavoitteetArviointi´Kevyemmin kuin POPS ↔ YO:tKurssitSisältää tavoitteet ja sisällöt

Slide14

Opetuksen tavoitteet

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelijasaa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseenhallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten kysymysten käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseen erilaisista näkemyksistä huolimattalaajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

Slide15

Opetuksen tavoitteet, jatkuu

[Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija]kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Slide16

LOPS arvioinnin väljyysLOPS

arviointilausumat kohdistuvat koko oppiaineeseen, ei edes yksittäiseen kurssiin, saati oppimistavoitteeseenVrt. POPS2014, jossa tarkat kriteerit kullekin tavoitteelle.Opetuksen tavoite sis. alueArvioinnin kohteet oppiaineessa

Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan

T2 rakentaa oppilaan kulttuurista yleissivistystä ohjaamalla oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

S1

Kulttuurien ja katsomusten tunteminen

Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita.

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

S1

Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu

Oppilas osaa nimetä keskeisten

maailmankatso-musten

ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja

kehi-tyulkuja

, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti

T4 ohjata oppilasta tutkimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita

S1, S3

Uskonnollisen ajattelun ja

uskontokri:n

tunteminen

Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä.

Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Slide17

Ylioppilastutkinto lukion päättökokeenaSyynä ja seurauksena

LOPS:n ”suurpiirteisyyteen” on se, että lukiolla, toisin kuin perusopetuksella, on kansallinen päättötutkinto: ylioppilastutkinto.Tarkempi LOPS-tulkinta kysymysten ja arviointikriteerien muodossa on jäänyt sille.Etu: kansallinen vertailtavuus (vrt. perusoeptusken arvosanoje huolestuttava koulukohtainen vaihtelu).Mahdollinen haitta: WYTIWYG, backwash, washback:”what you test is what you get” -> opiskelu testiä tässä tapauksessa yo:ta, ei oppimista ja osaamista varten.Suomalainen yo-tutkinto on pyrkinyt minimoimaan ongelmaa monin tavoin, ytimessä yo:n ohjautuminen LOPS:sta (”curriculum based high-stakes exit examnation”)

Slide18

KurssitPakollisten kurssien

määrä väheni 3 → 2 Syventävien kurssien määrä kasvoi 2 → 4Sama uskonnossaSyventävien määrän kasvu huonoa oppiaineelle, koska se tekee yo-kirjoituksiin valmistautumisen työläämmäksi → vähentää aineen suosiota yo:ssa → vähentää syventävien kurssien toteutumista.

Slide19

KurssitPakollisia kursseja tehtiin johdonmukaisemmaksi karsimalla päällekkäisyyksiä.

Olennainen haitta oli suositun 3. kurssin muuttuminen valinnaiseksiihmisoikeudet 2 & 3 molempiin, koska haluttiin pitää pakollisena.Uusi 6. kurssi (uskonnossa otettiin toinen strategia: ei niinkään uutta sisältöä).Valinnaiset muuten pitkälle ennallaan (päivitys).

Slide20

Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijaymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtiaymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten muotoutumistaosaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaa informaatiotaosaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.

Slide21

Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1), jatkuu

Keskeiset sisällötmaailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessaerilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välineintyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussakoulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseenmedian ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista.

Slide22

Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset ihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin vastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistäosaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia ja katsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiinymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmät ilmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä, kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissätutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden taustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteitakehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen, johdonmukaisesti ja luovasti.

Slide23

Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2), jatkuu

Keskeiset sisällöt luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteitaihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolemaidentiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimuserilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä

Slide24

Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselle identiteetilleen ja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen oman identiteettinsä rakentamisessa ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksia voidaan tarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilön elämänvalinnoille

Slide25

3. Yksilö ja yhteisö (ET3), tavoitteet, jatkuu

osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta eri alueilla ja kasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseenymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnon vapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia ja periaatteitaosaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaa yhteiskunnallista kuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksina ja vaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihin pystyy myös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

Slide26

Yksilö ja yhteisö (ET3) Keskeiset sisällöt

ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normityhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämääntaloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

Slide27

Yksilö ja yhteisö (ET3) Keskeiset sisällöt, jatkuu

ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normityhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämääntaloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

Slide28

Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Keskeiset sisällöt….ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti…4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)5. Katsomusten maailma (ET5)

Slide29

Yksilö ja yhteisö (ET3) Huomautuksia

Sisällöllisesti hyvin tärkeä kurssi, vaikka yko ja FF yk-fil. puristuksessa.Kansalaisaktivismin yms. aito käsittely.Siirtyminen syventäväksi → vaikutukset jäävät nähtäväksi.

Slide30

Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sen sanavapauden vastuullisesta käytöstä

Slide31

Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4), tavoitteet, jatkoa

hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekä vähemmistökulttuurit ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiinosaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen kohtelun.

Slide32

Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

Keskeiset sisällötkulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsakulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelmasuomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit

Slide33

Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)

Keskeiset sisällöt jatkuukulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutuksetetnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

Slide34

Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) Huomautuksia

Syventävänä kurssina ilman kunnon oppikirjaa jäänyt vähälle huomiolle.Antropologeja ei juuri et-toimijoissa →ei paljon substanssiosaamistaYTL lähinnä linjannut kysymyksillä →Ollut melko hajanaista, esillä ehkä enitensuomalaisuusUNESCOn kulttuuriperintö

Slide35

Katsomusten maailma (ET5)

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia maailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan elämänkatsomukseensaymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita, erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on merkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitystutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia ja tavoitteenasetteluja

Slide36

Katsomusten maailma (ET5)

Tavoitteet jatkoahallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansaperehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin ja vapaa-ajattelun historiaanperehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisesti suomalaisesta näkökulmasta.

Slide37

Katsomusten maailma (ET5)

Keskeiset sisällöt katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästäuskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismiuskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet

Slide38

Katsomusten maailma (ET5)

Keskeiset sisällöt jatkuukristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus

Slide39

Katsomusten maailma (ET5) Huomautuksia

Vahvemmin esillä kuin ET4 (ET-toimijoissa uskontotieteilijöitä ja ussan maikkoja)Ateismin yms. osaaminen yllättävän heikkoa kaikkien (myös et-läisten) keskuudessaKurssia tuotu vähän lähemmäs uskontoa, ajatus:tämä kurssi voisi toteutua katsomusaineiden yhteisenä, mutta ei ehkä onnistu uskonnon puolesta, koska siellä seemiläiset monoteismit pakollisella kurssilla (UE1), jolloin tätä vastaava valinnainen UE3 ei sisällä niitä. ET5:n opettaminen UE1:n yhteydessä voisi onnistua.Uskontojen käsittely ja uskontotieteellinen ote korostuu ns. Kulosaaren-mallissa

Slide40

Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijatunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan tavassa elääymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen luonteenosaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja tieteellis-teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisille maailmankatsomuksille ja oman elämänkatsomuksensa rakentumisellehahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekä ymmärtää teknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä, yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiinosaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

Slide41

Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6), jatkuu

Keskeiset sisällötihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuuden synnyssäsuurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksiihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajanaPrometheus-myytistä tekno-utopioihin ja ‑dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseentulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa

Slide42

Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6), huomautuksia

ET:ssä valittu kiinnostava ja uudenlainen kurssi.UE ratkaisu UE5:ssä ja erit. UE6:ssa on välttää uusia sisältöjä, jolloin voidaan sanoa, ettei niitä tarvitse opiskella yo.ta varten.Pidän ratkaisua epäonnistuneena (esim. median tärkeys).Opelle on nykyään hyvä opetus asiasta MOOCina (tai suomennettuna Harari, Y. N. 2016. Sapiens, Ihmisen lyhyt historia; YLE uutinen).Emme tunteneet Hararia, kun kurssia tehtiin. Innoituksena olivat vanemmat (vanhentuneet?) Jared Diamond (suom. esim. Kolmas simpanssi jaTykit, taudit ja teräs (1997) ja esim. Alvin Toffler

(suom.

Hätkähdyttävä tulevaisuus

(1972) ja

Suuri käänne

(1990

)).

Toki ET-ratkaisuakin

vo

pitää epäonnistuneena (epäsuosiokierteessä olevalle aineella kurssirakenteen muutos 3 pakollisesta ja 2 valinnaisesta 2 + 4:ään on joka tapauksessa isku.).

ET:n yleisin valitus on, että lukion ET on niin opettajille kuin opiskelijoille aivan liian vaikea aine.