/
Kasvatusfilosofia ja lukion tavoite Kasvatusfilosofia ja lukion tavoite

Kasvatusfilosofia ja lukion tavoite - PowerPoint Presentation

phoebe-click
phoebe-click . @phoebe-click
Follow
366 views
Uploaded On 2017-07-24

Kasvatusfilosofia ja lukion tavoite - PPT Presentation

Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Opetuksen ja kasvatuksen päämäärä Opetuksen ja kasvatuksen moraalinen oikeutus edellyttää hyväksytyn päämäärän tai useampia Absolutistisesti esitettynä päämäärä on kaikille ihmisille pätevä ID: 572508

mit

Share:

Link:

Embed:

Download Presentation from below link

Download Presentation The PPT/PDF document "Kasvatusfilosofia ja lukion tavoite" is the property of its rightful owner. Permission is granted to download and print the materials on this web site for personal, non-commercial use only, and to display it on your personal computer provided you do not modify the materials and that you retain all copyright notices contained in the materials. By downloading content from our website, you accept the terms of this agreement.


Presentation Transcript

Slide1

Kasvatusfilosofia ja lukion tavoite

Eero Salmenkivi

OpettajankoulutuslaitosSlide2

Opetuksen ja kasvatuksen päämäärä

Opetuksen ja kasvatuksen moraalinen oikeutus edellyttää hyväksytyn päämäärän (tai useampia).Absolutistisesti esitettynä päämäärä on kaikille ihmisille pätevä.Relativistisesti suhteessa kasvattavaan tahoon (kulttuuri, yhteiskunta, traditio)Länsimaisen kulttuurin perinteessä perinteessä tuo päämäärä on ollut sivistys (saks. Bildung; kreikk. paideia).Slide3

Kasvatusfilosofien yksimielisyys

Kasvatusfilosofit ovat olleet liikuttavan yksimielisiä siitä, että kasvatuksen tavoitteena eivät ole spesifit tiedot ja taidot vaan jotain muuta.Joku muu voi olla hyve (aretē), hyvät tavat, (yleis)sivistys, tai vaikka mielen ja ruumiin terveys.Yleisin tavoite lienee tehdä kasvatettavasta kyvykkäöistä yhteiskunnan jäseniä. Valistusmuotoilu: ”ei niinkään siirtää heihin tiedon sisältöjä, vaan muovata heistä kriittiseen arviointiin kykeneviä kansalaisia” (Haaparanta Tieteessä tapahtuu 1999/3).Slide4

Plato’s Definition of Education in the Laws

[E]ducation, we say, consists in that right nurture which most strongly draws the soul of the child when at play to a love for that pursuit of which, when he becomes a man, he must possess a perfect mastery. …But we must not allow our description of education to remain indefinite. For at present, when censuring or commending a man's upbringing, we describe one man as educated and another as uneducated, though the latter may often be uncommonly well educated in the trade of a pedlar or a skipper, or some other similar occupation. But we, naturally, in our present discourse are not taking the view that such things as these make up education: the education we speak of is training from childhood in goodness, which makes a man eagerly desirous of becoming a perfect citizen, understanding how both to rule and be ruled righteously. This is the special form of nurture to which, as I suppose, our present argument would confine the term “education” whereas an upbringing which aims only at money-making or physical strength, or even some mental accomplishment devoid of reason and justice, it would term vulgar and illiberal and utterly unworthy of the name “education.” (Laws, I, 643d-644a)Slide5

Locke

Vaikka Muutamia mietteitä kasvatuksesta on alun perin kirjekokoelma, Locke piti kasvatusta erittäin tärkeänä.″[Y]hdeksän kymmenestä on sitä mitä on, hyvä tai paha, hyödyllinen tai hyödytön, kasvatuksen ansiosta″ (1914, s. 6)Hän puhuu lähinnä säätyläispoikien kasvatuksesta ja kotiopetuksesta.Locke piti kasvatuksen päätavoitteena kasvatettavan muokkaamista hyvin eli ’terveesti’ käyttäytyväksi – kasvatuksen ruumiillista puolta unohtamatta. ″Terve sielu terveessä ruumiissa, niin kuuluu lyhyt, mutta täydellinen määritelmä onnellisesta tilasta tässä maailmassa″ (1914, 6).Mukaan mahtuu myös jonkinlaisia akateemisia tavoitteita, esimerkiksi latinan kielen, maantieteen, laskennon, geometrian, historian ja lakien jonkinlainen oppiminen (1914, s. 262–272). Slide6

Locke (jatkoa)

″Pääasia, joka tulee kasvatuksessa ottaa huomioon, on se, millaisia tapoja te lapseen istutatte″ (1914, s. 25). Locke esittää, että kasvatuksesta vastuulliseksi ″on valittava henkilö, jonka mielestä latina ja kielet ovat vähäpätöisin osa kasvatuksessa, henkilö, joka ymmärtää, kuinka paljon arvokkaampia ovat hyve ja sopusuhtainen sielu kuin minkäänlainen oppineisuus tai kielitaito ja joka sen tähden katsoo tärkeimmäksi tehtäväkseen oppilaittensa luonteen muodostamisen ja sen ohjaamisen oikeaan suuntaan; kun tämä oikea suunta on kerran saavutettu, tuottaa se tarvittavaan aikaan kaiken muun, vaikka kaikki muu lyötäisiin laimin; mutta ellei sitä ole saavutettu ja vakiinnutettu niin, että se kykenee torjumaan kaikkia huonoja ja paheellisia taipumuksia, eivät kielet ja tiedot ja kaikki muut kasvatuksen edut auta kerrassaan mitään, tekeväthän vain ihmisen pahemmaksi ja vaarallisemmaksi″ (1914, s. 262).Slide7

Locke (jatkoa)

Hyvien tapojen ja tottumuksen voiman lisäksi Locken kasvatusajattelun pääkorostuksena voi pitää kasvatettavan kohtelemista järkiolentona, jota voidaan parhaiten kasvattaa lempeällä ikäkauteen soveltuvalla järkeen vetoavalla suostuttelulla (1914, s. 102‑103). Slide8

Valistuksesta eteenpäin

Tämä teema on jatkunut myös valistuksen jälkeenSaksalainen Bildung ideaKantHegel -> Snellmanvon HumboldtHerbartMonet nykyfilosofit (Habermas, Honeth jne.)Ajatus ”sivistävästä kasvatuksesta” myös brittiläisessä analyyttisessä nykyfilosofiassa (R. S. Peters, P. Hirst).Amerikkalaisessa pragmatismissa (Dewey, Scheffler, Siegel, Lipman) ei selkeää sivistysajatusta, mutta osin samanlaisia korostuksia ihmisen kehityksestä (ks. Rorty seur. diassa).Slide9

Sivistysteoria

Mitä on sivistys, on avoin filosofinen kysymys.Yleisesti voi puhua ihmisyyden toteutumisesta, korkeammasta ihmisyydestä ja täysi-ikäisyydestä, mutta sisältö riippuu traditiosta.Yleinen 'hellenosentrinen ideaali' on järjellisyys.Valistuksen jälkeen johtavia ideaaleja ovat lisäksi olleet yksilöllisyys ja itsemääräytyneisyys (autonomia).R. Rortyn yritys ei-essentiaaliseen määritelmään (edification, asettaen Gadameria seuraten Bildungin päämääräksi):"To say that we become different people, that we 'remake' ourselves as we read more, talk more, and write more, is simply a dramatic way of saying that the sentences that become true of us by virtue of such activities are often more important to us than the sentences which become true of us when we drink more, earn more, and so on." (Philosophy and the Mirror of nature, 359.)Slide10

Välinäytös: kasvatusteoreettinen

haaastekysymys kasvatuksellisen vaikuttamisen mahdollisuudesta ja keinoistavalistus: ihanteeksi vapaus ja järjesllisyys → vapauttaa ihminen alaikäisyydestä (Kant ym.)mutta autonomia kasvatusihanteena johtaa pedagogiseen paradoksiin: kuinka voidaan edistää vapautta pakolla?Slide11

Martha NussbaumUusin yleissivistävän/humanistisen (liberal arts) koulutuksen puolustaja on Martha Nussbaum.

Talouskasvua tärkeämpää - Miksi demokratia tarvitsee humanistista sivistystä? Gaudeamus, 2011. (Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities, 2010).Myös vanhempi Cultivating Humanity, 1997.Nussbaumin (2010) fokus on USA:ssa (ja Intiassa), mutta teesit globaaleja.Humanistinen kasvatus markkinatehokkuuden uhkaamana (”kansallinen kilpailukyky”)Vaikka humanistinen kasvatus itse asiassa parhaiten antaa sitä, mitä työelämässäkin tarvitaan. Slide12

Mutta… postmoderni aika

Mitä on yleissivistys 2010-luvulla?Lyotardin jo 1970-luvulla esittämän (La Condition postmoderne: Rapport sur le savoir, 1978, Tieto postmodernissa yhteiskunnassa) käsityksen mukaan tiedon ja yleissivistyksen luonne on dramattisesti muuttunut.One of the most dramatic changes depicted by Lyotard is the that knowledge becomes exterior to the knower. “The old principle that acquisition of knowledge is indissociable from the training (Bildung) of minds, or even of individuals, is becoming obsolete and will become ever more so.” (Lyotard 1987 (engl), 4.)Slide13

Filosofian rooli

Haaparannan (1999) mukaan on kolme eri tapaa, jolla sivistyksen suuressa linjassa on suhtauduttu muutokseen: vetäytyjät, sopeutujat ja vaikuttajat.Haaparannan mukaan nykyään haetaan juuri sopeutumista.Innoittajana osin stoalaisuus, mutta erona stoalaisuuteen se, että on sopeuduttava nimenomaan ihmisten tekemiin asioihin, kuten tulonjakoon, yhteiskuntamuotoon ja teknologiaan.Haaparannan mukaan filosofian, erityisesti kantilaisen, ei tulisi sopeutua tällaiseen sopeuttavaan ja viihdyttävään rooliinSlide14

Kasvatus ja sivistys sopeuttajina

Elinikäinen oppiminen, ei tietoa vaan tiedonkäsittelytaitoa, ei oppivia ihmisiä vaan oppivia organisaatioita (“oppimisen kaikkiallisuus”).Suuri osa nykyisistä

sloganeista

sopii

hyvin

sopeuttavaan

rooliin

Toisaalta

niillä

on

eittämätön

kokemukselinen

oikeutus

,

joka

perustuu

ennen

kaikkea

internetiin

.

Kysymykseksi

nousee

,

mitä

kaikkien

pitäisi

osata

Mikä

on

perusopetuksen

tehtävä

?

Entä

mitä

vaatii

ja

mihin

velvoittaa

ns.

korkeampi

koulutus

?

Nussbaus

(2010)

esim

.

epäilee

,

että

toinen

aste

ei

riitä

yleissivistykseen

vaan

tarvitaan

college,

mutta

1997

hän

vaati

samantapaisia

taitoja

kaikille

(=

perusopetukseen

).Slide15

Lukio?Lukio on toisen asteen yleissivistävä koulutus ja ylioppilastutkinto sen päättökoe.

Onko ihme, että näiden rooli herättää kysymyksiä, jos koko (yleis)sivistyksen käsite on murroksessa?

Related Contents


Next Show more