Ammatillinen koulutus Suomen kehitysyhteistyössä - PowerPoint Presentation

Slide1

Ammatillinen koulutus Suomen kehitysyhteistyössä

Kartoitus ja esimerkkejä

Sirpa Sinervä / Satu

Pehu

-Voima

Raportin sisältö:

Kartoituksen tausta ja tarkoitus

Selvityksessä käytetyt menetelmät

Mitä tarkoitetaan ammatillisella koulutuksella?

Ammatillisen koulutuksen historiasta Suomen kehitysyhteistyössä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisiä kysymyksiä

Kartoituksen tulokset

Esimerkkejä eri instrumentein tuetuista hankkeista ja toteuttajaorganisaatioista

Päätelmät

Miksi kartoitus tehtiin?

Koulutus kehitysyhteistyön – ja politiikan kärkitavoitteeksi

–

työryhmän toivomus, että

että

Stepping-up

Finland’s

Global

Role

in

Education

-

raporttia täydennettäisiin ammatillista koulutusta koskevalla jatkoselvityksellä

Tarkoitus oli tuottaa taustatietoa

yllämainitun työryhmän suosittaman jatkoselvityksen tekemiseen erityisesti kehitysyhteistyön puolelta

Tieto ammatillisen koulutuksen hankkeista kehitysyhteistyössä on ollut hajallaan ja oli tärkeää myös UM:n piirissä saada siitä koottua tietoa.

Rajaukset

Neljä rahoitusinstrumenttia:

- Kansalaisjärjestötuki

- Korkeakoulujen välinen yhteistyö (HEI-ICI)

-

Finnpartnership

-liikekumppanuusinstrumentti

Suomen ulkomaan edustustojen paikallisen yhteistyön määräraha (PYM)

(Näistä oli saatavissa eriteltyä tilasto- ja hankekohtaista tietoa)

Pari esimerkkiä myös multilateraalisesta ja humanitäärisestä avusta

Kyseessä kartoitus, ei arviointi.

Hankkeen nimi ja ajankohta

Toteuttajaorganisaatio

Rahoitusinstrumentti

Bangladesh

(2015-16): 25 vammaisen henkilön koulutus televisioiden kokoamiseen ja vammaisia työllistävän palvelu-keskuksen perustaminen.

ABILIS säätiö

Kansalaisjärjestötuki/ ohjelmatuki

Etiopia

(2017-2020): TECIP (Teacher Educators in Higher Education as Catalyst for Inclusive Practices in Technical and Vocational Education).

Jyväskylän

Ammattikorkeakoulu

(JAMK)

HEI-ICI – Korkeakoulujen välinen yhteistyö (OPH/CIMOn hallinnoima instrumentti)

Tunisia

(2016-2017): Nuorten ICT-taitojen koulutus.

Suomen Tunisian suurlähetystö

PYM - Paikallisen yhteistyön määräraha

Sierra Leone

(2014-2017): nuorten koulutus vaateompelu, kudonta, kankaan värjäys, yrittäjyys, ym.

Kirkon Ulkomaanapu

Kansalaisjärjestötuki/ ohjelmatuki

Jordania

(2017-2018): mobiiliperustaisen koulutuksen suunnittelu naisyrittäjille.

Funzilife

Oy

Finnpartnership

– liiketoiminta-tuki

Myanmar

(2015-2018): ammatillisten koulutuksen kehittäminen Myanmarin raja-alueiden nuorille

Suomen Pakolaisapu ry

Kansalaisjärjestötuki /

ohjelmatuki

Afganistan

: Learning

Together

(useampi vaihe vv. 2008-2017): maan eri puolilta tulevien naistoimittajien ammatillinen koulutus ja kouluttajien koulutus.

Naistoimittajat ry

Kansalaisjärjestötuki/ projektituki

Intia

:

Gudri

yrittäjäkoulutus naisille (2014-2017): 3 x vuoden koulutus, à 100 naista, erilaisia koulutusmoduuleja, yrittäjyyttä ym.

I-AID

Kansalaisjärjestötuki/ projektituki

Mitä tarkoitetaan ammatillisella koulutuksella?

OECD:

Perus- ja keskiasteen tekninen koulutus; työharjoittelu (on-

the

-

job

training

); oppisopimuskoulutus; mukaan lukien epävirallinen ammatillinen koulutus.

Ulkoministeriö tilastoi kehitysyhteistyössä ammatillisen koulutuksen käyttäen OECD/DAC toimialaluokitusta (koodi 11330).

Haastatellut toimijat:

>koulutuksen tavoitteena oltava työllistyminen ts. tarvelähtöisyys >koulutuksesta tulisi saada todistus, joka olisi viranomaisten hyväksymä >yrittäjyyskoulutusta mukana

Esimerkkejä aiemmilta vuosilta:

Maatalous- ja metsäalan opistotasoista koulutusta Mosambikissa 80-luvulta lähtien aina 2000-luvun alkuvuosiin.

Sosiaalialaan ja vammaistyöhön liittyvää koulutusta

Kepan

kautta Sambiassa, Nicaraguassa ja Mosambikissa 80-90-luvuilla

Ammatillisten taitojen kehittämisohjelma Länsi-Balkanilla 2011-12

Kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä sektoriohjelmien kautta menevästä tuesta osa voi suuntautua ammatilliseen koulutukseen: tällä hetkellä Palestiinassa, aiemmin myös Mosambikissa.

Ammatillinen koulutus ja oppimisen kriisi

Ammatillinen koulutus jäänyt maailmanlaajuisesti vähemmälle huomiolle, kun vahvin panostus on ollut perusopetukseen

.

SDG4: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet

SDG4:n alatavoite 4.3:

Varmistaa vuoteen 2030 mennessä kaikille mahdollisuus edulliseen ja laadukkaaseen tekniseen, ammatilliseen ja kolmannen asteen koulutukseen korkea-asteen koulutus mukaan lukien

Alatavoite 4.4:

Lisätä vuoteen 2030 mennessä merkittävästi niiden nuorten ja aikuisten määrää, joilla on työllistymiseen, säällisiin työpaikkoihin ja yrittäjyyteen tarvittavat taidot, kuten tekninen ja ammatillinen osaaminen.

Ammatillinen koulutus globaalina kysymyksenä

YK: Maailmassa on 1,8 miljardia 10-24-vuotiasta nuorta

Maailmanpankki: 260 miljoonaa 15-24-vuotiasta ilman koulutus- tai työpaikkaa

Työmarkkinoille tulee joka vuosi kymmeniä miljoonia uusia työnhakijoita

African

Development

Bank: Työvoiman määrä Afrikassa kasvaa 40 % vuoteen 2030

UNESCO: kasvava nuorisotyöttömyys on nykyajan suurimpia ongelmia

ILO: kehitysmaissa kolme työntekijää neljästä on epäkelvollisessa työssä; naisten osalta tilanne vieläkin huonompi

Ammatillista koulutusta ei arvosteta kehitysmaissa; kenellä on varaa kouluttaa lapsiaan haluaa antaa hänelle yliopistokoulutuksen.

Mutta toisaalta

Skill

gaps

ja

skills

mismatch

UNESCO: vihreään talouteen syntyy15-60 miljoonaa uutta työpaikkaa seuraavien kahden vuosikymmenen kuluessa; tarvitaan uudenlaisia ammatillisen koulutuksen ohjelmia sekä innovatiivisia ja konteksti-spesifejä ratkaisuja

Työn luonne ja ammatit muuttumassa kaikkialla maailmassa > tarvitaan uusia taitoja, jatkuvaa kouluttautumista

Teknologian kasvava rooli eri ammateissa vaatii kehittyneempiä kognitiivisia taitoja

UNESCO: muut kuin ammatilliset taidot tulevat entisestään korostumaan (kognitiiviset, ongelmanratkaisu-, kommunikointi- ja ryhmätyötaidot sekä luovuus)

World

Development

Report 2019:

Skills

required

in labour market

A

B

C

A: Päätöksentekoon, kommunikointiin ja itsehallintaan liittyvät taidot;

B: ongelmanratkaisu- ja organisointitaidot;

C: keski- ja ylemmän asteen tekniset taidot

Ammatillisen koulutuksen rahoitus kehitysyhteistyössä

Osuus Suomen rahoituksesta koulutussektorille n. 5 %, vastaa noin 1,5 miljoonaa euroa pl. HEI-ICI; v. 2017 2 miljoonaa euroa; osuus pysynyt suht samalla tasolla pitkään

(maailmanlaajuisesti ODA ammatilliseen koulutukseen lähes nelinkertaistui vv. 2006-16)

Ammatillisen

koulutuksen hankkeet kokoluokittain vuonna 2017 (maksatukset)

Hankkeelle annettu rahoitus

Alle 1000 €

1 000 –

5 000 €

5 001 –

10 000 €

10 001 –

30 000 €

30 000 –

50 000 €

50 001 –

100 000 €

Yli

100 000 €

Hankkeita yht.

Hankkeiden määrä

14

22

16

10

2

8

5 (näistä 2 HEI-ICI)

77

Vuoden 2017 ammatillisen koulutuksen rahoitus instrumenteittain

Kumppanuus- eli ohjelmatukea saavat järjestöt (yht. 8) toteuttivat 59 ammatillisen koulutuksen hanketta v. 2017 ja niiden saamasta rahoituksesta 2,2 % kanavoitui ammatilliseen koulutukseen. (ABILIS-säätiö toteutti 44 hanketta, muut yhdestä neljään).

Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset näkyivät voimakkaimmin kansalaisjärjestöjen ja edustustojen PYM-määrärahoissa

Maantieteellinen jakauma

Laaja maantieteellinen jakauma, valtaosa hankkeista Suomen pitkäaikaisissa tai keskeisissä yhteistyömaissa;

Painotus LDC-maissa Afrikassa (erityisesti Somalia, Tansania), muualla fokus Afganistanissa ja Nepalissa;

Esimerkkejä hankkeista ja niiden vahvuuksista

ABILIS

Kaksivuotinen hanke

Bangladeshissä

, jossa 25 vammaista koulutettiin kokoamaan ja korjaamaan

TV-vastaanottimia

. Hankkeen kokonaiskustannukset 8500 euroa, siihen sisältyi myös tilavuokrat.

Kustannukset per koulutettava 340 €.

Tulokset: koulutettujen tekninen osaaminen parani, pystyivät jatkamaan itsenäisesti työtä, saivat tuloja, paikallinen kumppanijärjestö vahvistui.

Koulutukseen kuuluu usein yrittäjyyttä ja tavoitteena aina tulonhankinta.

Vammaisten voimaannuttaminen ja vammaisten oikeudet myös keskeisiä.

Kirkon Ulkomaanapu KUA

Koulutus aina tutkintotavoitteista.

”

Linking

learning

to

earning

”.

Toiminta aina yhteistyössä paikallisten opetusviranomaisten kanssa.

Yrittäjyyskoulutus sisältyy yleensä ammatilliseen koulutukseen.

Vahvaa vaikuttamistyötä, ml. Kansain-välisissä verkostoissa ja järjestöissä.

Esimerkkejä jatkuu

JAMK HEI-ICI Etiopia

Taustalla pitkä yhteistyösuhde.

Hankkeen tavoitteena oli, että ammatissa toimivat sata ammattiopettajaa koulutetaan inklusiivisuuskysymyksissä ja erityisopetuksessa; kukin heistä kouluttaa edelleen omissa oppilaitoksessaan 10 kollegaa.

JAMK panostaa vahvasti

suunnitteluvaiheeseen

;

Vahvaa asiantuntemusta inklusiivisuudessa.

I-AID

Vv. 2014-17 hanke koulutti 300 naista käsityötaidoissa ja yrittäjyydessä. Pohjana tarvekartoitus.

Ihmisoikeusperustaisuus.

Strategiset kumppanuudet, verkostoituminen ja markkinointi avaimia menestykseen.

Naisten tulotaso kohentui ja heidän sosiaalinen asemansa yhteiskunnassa parani. Perheiden kokonaistilanne parani.

Hyvän ammatillisen koulutuksen ainekset

Koulutussuunnitelmat ja opetusohjelmat vastaavat nykyajan ja ko. maan tarpeisiin. Olisi hyvä, jos ohjelmien suunnitteluun osallistuisi vastuuministeriön lisäksi työmarkkinoiden ja ammattiliittojen edustajia.

Kouluttajat ovat päteviä omalla erityisalallaan, mutta heillä on myös hyvät pedagogiset taidot. Kouluttajilla pitäisi olla joko omakohtaista kokemusta teollisuudesta/kaupasta ym. tai vähintään hyvä, ajantasainen työmarkkinoiden tuntemus.

Koulutus on riittävän käytännönläheistä. Opetus yhdistää teoriaa ja käytäntöä ja se sisältää ohjattua työharjoittelua.

Koulutukseen sisältyy opinto-ohjausta sekä työn etsinnässä tarvittavia taitoja. OECD suosittaa myös opinto-ohjaajan ammatin uudistamista.

Jatkuu

Koulutus sisältää (työ)elämäntaitojen opetusta. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä vaan työmarkkinoilla pärjäämiseksi tarvitaan myös monenlaisia muita taitoja kuten ongelmanratkaisutaidot, yhteistoimintataidot, kriittinen ajattelu ym. Myös luku- ja kirjoitustaidon ja numeerisen osaamisen vahvistaminen on tärkeitä. Työmarkkinat arvostavat erityisesti kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Tähän tarvitaan puolestaan uteliaisuutta, luovuutta ym. kognitiivisia taitoja.

Aikuisille (ja perheellisille) suunnatussa koulutuksessa tulee erityisesti huomioida aikuispedagogiikka sekä koulutuksen ajankohta. Koulutuksen yhdistäminen perhe-elämään ja työhön on haasteellista ja aikataulujen sopimattomuus on usein syynä koulutuksen epäonnistumiseen.

Koulutuksen tulisi sisältää myös yrittäjyyttä, erityisesti jos tavoitteena on, että koulutettavat työllistävät itse itsensä.

Kiitos!