Oppimisen ja kehityksen pulmat – PKS- - PowerPoint Presentation

Slide1

Oppimisen ja kehityksen pulmat – PKS-eva

Lyhyt yhteenveto työskentelystä

Mika Saatsi

26.3.18 Nurmijärvi

Työryhmän jäsenet

Vastuusuunnittelijat: Leena Männistö ja Marjaana Karjalainen​

Tom Sundell (Riikka 

Liinpää

)​

koululääkäri​

Vantaa​

Eija Kantola​

kuraattori​

Espoo​

Laura Hansen​

toimintater

./palveluvastaava​

Espoo​

Sanna Nieminen​

toimintaterapeutti​

Vantaa​

Kati Pekkala​

psykologi​

Vantaa​

Marjatta Jaakkola​

johtava psykologi​

Perheiden erityispalvelut, Helsinki​

Annika Pohto​

lääkäri​

Espoo​

Tuuli Immonen​

neurologi​

Lastenneurologia, Hyks​

Nina Komsi (Sirpa 

Sammalo

)​

psykologi​

Lastenpsykiatria, Hyks​

Kari Lappi​

ylilääkäri​

Lastenpsykiatria, Hyks​

Susanna 

Huju

​

johtava neuropsykologi​

Lastenneurologia, Hyks​

Elina Koivumäki​

sosiaalityöntekijä​

Lastenneurologia, Hyks​

Mika 

Saatsi

​

sairaalakoulun rehtori

Tuusula (Uusimaa)​

Juulia Lahdensuo​

psykologi/

kehittämissuunnitelija

​

Helsinki/PKS Lape​

Keitä palvelukuvaus koskee?

Kehityshäiriöillä ja oppimisvaikeuksilla tarkoitamme seuraavien taitoalueiden kehittymiseen liittyviä ongelmia​

Kognitiivinen kehitys

: kieli (puheen ymmärtäminen ja tuotto), näönvarainen hahmottaminen, päättely/ymmärryskyky, muisti ja oppiminen, toiminnanohjaus ja keskittyminen, kynänkäyttö, kädentaidot, liikunnalliset taidot 

​

Koulutaidot: lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen ​Tarkkaavuuden, käyttäytymisen ja tunteiden säätely (ADHD-oireet)​Kontaktikyky ja sosiaaliset taidot (autismin kirjon ongelmat)​Palvelukokonaisuudessa painopiste perustasolla, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tukemisessa

Lasten kehityksellisten poikkeavuuksien yleisyys

puheen ja kielenkehityksen häiriö 5–7 %

​

motoriikan kehityshäiriö 5–6 %

​

aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö 5 %​kapea-alaiset oppimisvaikeudet 5–10 %​monimuotoinen kehityshäiriö 10-15 %​kehitysvammaisuus 1–3 %​autismikirjon häiriöt 1–2 % 

Esimerkit

(Liian) tavallinen tarina: 

8. 

lk

 oppilasKouluterveydenhuollon tarkastuksissa  kiinnitetty toistuvasti huomiota, mielialaan, ylipainoon, pelaa paljon. 8lk  sairaalanpäivystys pkl- päihteidenkäyttö-lastensuojeluilmoitus. Koulussa käytösongelmaa. Perheellä selkeä tuen tarve.  Lähete nuorisopsykiatrialle

Nuorisopsykiatrialla todetaan keskivaikea oppimisvaikeus ja liitännäisoireena masennus ja käytösongelmia.

HYKS LAPE – Oppimisen ja kehityksen pulmat: kouluikäisten palvelukuvaus

Painopiste peruspalveluissa

, ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja tukemisessa

Opiskeluhuollon, kouluterveydenhuollon, perusterveydenhuollon (PTH), sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis ja tarpeen mukainen yhteistyö

Erikoissairaanhoidon (ESH) rooli: uuden tiedon tuottaminen/jakaminen, koulutus, konsultaatio, työnohjaus

ONGELMIEN VARHAINEN TUNNISTUS JA ONGELMAN MUKAINEN TUKI

Koulun tukitoimet ja opetusjärjestelyt (mm. tuki- ja erityisopetus, oppimisympäristön muokkaus)

Perheen ja lapsen

psykoedukatiivinen

ohjaus

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Tuki ei riitä

Koulunkäynti jatkuu tukitoimien sekä säännöllisen seurannan varassa

ONGELMIEN  JA TUEN TARPEEN YKSILÖLLINEN ARVIOINTI

Pedagogisen tuen arvio (opettaja ym.)

Yksilökohtainen opiskeluhuolto (opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, kouluterveydenhuolto esim.  psykologinen arvio)

Tarvittaessa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi

,

jonka perusteella palvelut ja tukitoimet perheelle

LIEVÄT JA KESKIVAIKEAT ONGELMAT 

Ongelma nimetään ja tarvittaessa diagnosoidaan

ESH:n

konsultaation tuella peruspalveluissa



hoidon suunnittelu (esim. kuntoutustarpeen arviointi) ja totuttaminen peruspalveluissaKoulun tehostetun ja erityisen tuen keinotOpiskeluhuoltoTarvittaessa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella palvelut ja tukitoimet perheelleMikäli ongelmien kokonaisuus ennakoitua vaativampi, lähete ESH:oon

VAIKEA-ASTEISET JA KOMPLISOITUNEET ONGELMATLähete ESH:oon

SEULONTALaajat kouluikäisten lääkärintarkastukset 1.lk, 5.lk ja 8.lkKouluterveydenhoitajan tarkastukset 2.lk, 3.lk, 4.lk, 6.lk, 7.lk, ja 9.lk(Erityis)opettajan oppimisen seulat 1.lk syksy, 3.lk syksy, 6.lk syksy HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ, JOS SEULONNAT EIVÄT TOTEUDU (tarv. Lastensuojeluilmoitus)

Koulunkäynti jatkuu tukitoimien ja tarvittaessa joustavien opetusjärjestelyiden varassa

ERIKOISSAIRAAHOIDON MONIAMMATILLISET TUTKIMUKSET JA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TEKO

Ongelmat vaikea-asteisia, selkiytymättömiä ja/tai komplisoituneitaPsykoedukaatio (esim. lapsi, vanhemmat, lapsen lähipiiri)Tuen (esim. kuntoutuksen) järjestäminen

SEURANTA

ERKOISSAIRAANHOIDON MONIAMMATILLISET KONSULTAATIOT Konsultaatioiden avulla tarkoitus vahvistaa peruspalveluiden valmiuksia tunnistaa ja tukea lasten oppimisen ja kehityksen pulmiaErikoissairaanhoidon antamat säännölliset konsultaatiot peruspalveluissa (esim. perhekeskus, koulu)Erikoissairaanhoidon jalkautuva työntekijä/-t (esim. neuropsykologi, kliininen psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja, lääkäri)Digitaalisten ratkaisuiden hyödyntäminen

Toimiva tiedonsiirto nivelvaiheIssa eri toimijoiden kesken

LAPSI JA NUORI KESKIÖSSÄ: TAVOITTEENA EHJÄ KOULUPOLKU, SOVELTUVAT JATKO-OPINNOT  JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN

Tuki riittää

Tuki ei riitä

Tuki riittää

Tiedonsiirto

Kriittisinä kohtina opintojen siirtymävaiheet (esikoulu



koulu, alakoulu

 

yläkoulu, peruskoulu  2. asteen opinnot, koulun vaihdot)​Ongelmakohtina myös tiedonsiirto eri toimijoiden kesken: koulu, sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito​Lisähaastetta tuovat eri toimijoiden tietojärjestelmät ​Ratkaisut:​Siirtoneuvottelut lapsille, joilla esikoulun tai koulun ulkopuolinen hoitotaho ja/tai lastensuojelun asiakkuus  mukana kaikki tarvittavat toimijat​säännölliset tapaamiset perheen ja  keskeisten toimijoiden kesken

​

perheellä tarvittaessa yhdyshenkilö 

​

Kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon tiiviimpi yhteistyö

​Eritoimijoiden yhteinen strukturoitu esitietokaavake (perustiedot, perhe, tiedot lapsen hoitotahoista ja lastensuojelun asiakkuuksista), johon tiedot päivittyvät. Tämä esitietokaavake huoltajien luvalla siirtää opiskeluhuollon käyttöön soveltuvin osin 

Seulonnat

Tavoitteena havaita mahdolliset pulmat varhain ja antaa oikea-aikaista tukea

​

Kouluterveydenhuollon tarkastukset

​

Laajat kouluikäisten lääkärintarkastukset --> 1.lk, 5.lk ja 8.lk​Kouluterveydenhoitajan tarkastukset --> 2. lk, 3.lk, 4.lk, 6.lk, 7.lk ja 9.lk​Kouluterveydenhuollon tarkastukset aloitetaan kohdennetusti lapsista, joilla koulun rakenteellinen tuki tai koulun ulkopuolinen tuki​(Erityis)opettajan oppimisenseulat --> 1.lk syksy, 3.lk syksy ja 6lk syksy​Lukeminen ja matematiikka​Tutkimustietoon perustuvat ajantasaiset menetelmät ​

Varmistetaan, että tarkastukset toteutuvat kaikkien kohdalla



ns. HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ

​

terveydenhoitaja varmistaa kouluterveydenhuollon seulojen toteutumisen

​Luokanopettaja/laaja-alainen erityisopettaja lukimatseulojen toteutumisen​​Mikäli seulonnoissa nousee huolta, suunnitellaan tukitoimet ja arvioidaan lapsen tuen tarvetta moniammatillisesti ja huolehditaan seurannasta 

Selvittelyt ja tuki tarpeen mukaan: perustasolta erikoisairaanhoitoon

ONGELMIEN VARHAINEN TUNNISTUS JA OIKEA-AIKAINEN, KOHDISTETTU TUKI 

​

kun huoli herää opettajalla, koululaisella itsellään, vanhemmilla

​

varhainen tuki (koulun yleinen / tehostettu /erityinen tuki) käynnistyy​perheen / lapsen psykoedukatiivinen ohjaus​lisä- ja tukiopetus, erityisopetus ryhmässä tai yksilöllisesti räätälöitynä​oppimisympäristön muokkaus​tarvittaessa kohdennetut interventiot​​Jos varhainen tuki ei ole riittävä  LISÄSELVITTELYT (esim. koulu/perhekeskuksessa)​

Ohjaus oppilashuollon- tai kouluterveydenhuollonpalveluihin (esim. psykologinen arvio)/ monitoimijaiseen arviointiin

​

Kokonaisvaltainen arviointi (oppiminen, terveys, päihteet, mieliala) ja hoidon toteuttaminen

​

Hyödyntäen jo olemassa olevaa tietoa seulonnoista ​(

esim. kouluterveydenhuolto)Tarvittaessa moniammatillisen työryhmän konsultaatioon ​

Selvittelyt ja tuki tarpeen mukaan: perustasolta erikoisairaanhoitoon

LIEVÄ- TAI KESKIASTEISINA näyttäytyvät ongelmat 



vahvistetaan koulun kuntouttavaa arkea ja/tai tarjotaan koulun ulkopuolista lisätukea

​

Koulun tehokkaammat, tarkemmin kohdennetut tukitoimet (tehostettu/erityinen tuki)​lapsen henkilökohtainen tuki​joustavat opetusjärjestelyt​oppimisympäristön muokkaus​eriytetyt tai yksilöllistetyt oppimistavoitteet ja eriytetyt oppimisen keinot​Ongelma nimetään ja tarvittaessa diagnosoidaan ESH:n konsultaation tuella peruspalveluissa --> Kuntoutustarpeen arviointi ja muun hoidon suunnittelu ja totuttaminen peruspalveluissaLapsen /vanhempien /opettajan psykoedukatiivinen

 ohjaus (koulupsykologi / maakunnan perhekeskuksen moniammatillinen työryhmä?)

​

Lapsen ryhmä- tai yksilömuotoinen kuntoutus/terapia (pt., 

ttr

., psykologi, neuropsykologi)

​Tarvittaessa moniammatillisen työryhmän konsultaatio (ESH)​

Selvittelyt ja tuki tarpeen mukaan: perustasolta erikoisairaanhoitoon

VAIKEA-ASTEISINA näyttäytyvät ongelmat



ESH:n

 moniammatillinen konsultaatio​Lähete erikoissairaanhoitoon lapsen keskeisimpien ongelmien ohjaamalle erikoisalalle (tai ESH:n usean erikoisalan yhteinen lähetteenkäsittely?)​Erikoissairaanhoidon moniammatilliset tutkimukset, hoidon suunnittelu ja toteuttaminen​ESH:n vertikaalinen ja horisontaalinen integratiivinen työ tutkimusprosessin eri vaiheissa​Tai konsultaatiossa yhdessä sovittu ehdotus koulun lisäselvittelyistä ja/tai uusista tukitoimista  uusi konsultatiivinen pohdinta sovitustiESH:n tutkimusten jälkeen seuranta jatkuu 

ESH:ssa

 lääketieteellisin perustein

​

ESH:n

 tutkimusten jälkeen tilanteen selkiydyttyä ja tukitoimien toteuduttua (kuntoutukset/terapiat, koulunkäynnin järjestelyt)

​seuranta ESH:ssa päättyy ja lapsen seuranta palautuu koululle/PTH:n vastuulle​jos lapsen tilanne ajan kanssa olennaisesti muuttuu, uusi lähete ESH​

Erikoissairaanhoidon tehtävät

Uuden tiedon tuottaminen ja jakaminen



koulutusvastuu sekä vertikaalisesti (peruspalveluiden toimijat) että horisontaalisesti

​

 (ESH sisällä erikoisalojen kesken)Säännöllinen vertikaalinen integraatio​moniammatilliset konsultaatiot ja työnohjaus kouluille, perusterveydenhuoltoon​ ja sosiaalitoimeentyöpareina jalkautuen perhekeskuksiin ja kouluillehyödynnetään

digitaalisia ratkaisuja

yhtenäiset käytännöt ja kriteerit perustasolla esim. kuntoutussuositusten suhteen

 Horisontaalinen integraatio

​

ESH:n

erikoisalojen keskinäinen yhteistyö (LPSY, LNEU, FON, PED, nuorisopsykiatria) – tapauskohtaiset konsultaatiot, keskinäinen kouluttaminen​Keskitetty lähetteenkäsittely (?)​lähetteiden ohjautuminen mahdollisimman nopeasti oikealle erikoisalalle

yhteistyötahoille selkeä ohjeistus

lähetekäytännöistä

Vaativa ESH-taso: tarve yhdessä tekemiseen kasvaa 

ESH:n

 sisällä

Erityiskysymyksiä

Perheet, joissa huoltajien suomen kielen hallinnan ja kulttuurin tuntemuksen vähäisyys

 alentaa huoltajien toimintavalmiutta

​

(lähettävän tahon?) yhdyshenkilö tukena siirtymissä 

​(esim. hoitopaikan vaihtuessa)vastaanottavan tahon erityinen panostus ensikohtaamiseenPerheet, joissa huoltajilla vaikeuksia sitoutua lapsen tutkimusten

ja

hoidon

toteuttamiseen

​Sosiaalihuoltolain tai 

lastensuojelulain perusteella yhteyshenkilö ja palveluja

, joilla lapsen

tutkimus

- ja

hoitokäynnit

saadaan

käytännössä

toteutettua. •

Esim. Perhetyöntekijä, jolle tieto tulevista käynneistä ja joka huoltajan mukana osallistuu käynnille

, tällöin myös tieto

välittyy myös arjen

ohjaukseen ja perhetyö voi jatkaa teemojen työstämistä kotona. Palvelee myös perhetyön konsultaationa. Tiedonsiirto aina lapsen edun mukaisesti

Ammattilaiset toimivat monialaisessa yhteistyössä lapsen edun mukaisesti. Soveltamisohjeen puuttuessa on pahimmillaan vaarana, että monialaisen työskentelyn haasteissa pitäydytään liiaksi oman lainsäädännön salassapitosääännöksissä. 

Vrt. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 23§ - - "Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä

oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja

toteuttamiseksi."

Työn alla keväällä 18

Työpaja 26.1. Helsingissä, jossa materiaali esitelty

Käsitelty palvelukuvausta myös oppilashuollon seminaaripäivässä helmikuussa

Paikalla paljon erityisopettajia

Tulossa pilotointia teemoista:

Sosiaalihuoltolain mukainen yhteistoimintaHälytysjärjestelmätESH:n konsultaatioVaikeasti sitoutuvan perheen sujuva palvelupolku, konsultaatiot (mm. jalkautuva erikoissairaanhoidon konsultaatio) ja ns. hälytysjärjestelmät=> Pilotointia tulossa Espoo, Tuusula, Kirkkonummi, Vantaa